UUSIA HANKINTOJA (WII U + 3DS XL)

Paljon on tapahtunut parin viimeviikon aikana. Taloon on tullut Nintendon hyökkäys. Verkkokauppa.comissa oli tarjouksessa Wii U ZombiU Premium Pack hintaan 217,90€, ja olihan tuohon tarjoukseen pakko tarttua. Paketissahan tulee pelin lisäksi myös Pro Controller ohjain, joten mielestäni oli todella hyvä diili.

ZombiUn lisäksi ostin Legend Of Zelda: The Wind Waker HDn ja Super Mario 3D Worldin. NÄintä on toistaiseksi tullut pelattua vain Super Mariota, joka on osoittautunut oikein mainioksi tasohyppelyksi. Peli näyttää äärimmäisen hyvältä. Grafiikka on selkeää ja värikästä. Lisäksi mahdollisuus pelata kotisohvalta neljän muun pelaajan kanssa on hyvä lisä. Mikään ei ole hauskempaa, kuin koheltaa porukalla Marion maailmassa.

Perjantaina 30.5. ilmestyy myös Mario Kart 8, joka on ennakkotilattuna.

Nintendo kärpäsen puraistua, tuli huuto.netistä tilattua myös Nintendo 3DS XL viiden pelin kera. Pelit ovat Zelda: A Link Between Worlds, Mario Kart 7, Paper Mario Sticker Star, Resident Evil: The Mercenaries 3D sekä Castlevania: Lords Of Shadow Mirror Of Fate.

Nintendon käsikonsoleista olen aikaisemmin omistanut Game Boy Advancen. Sen mallin, jossa ei ollut edes taustavaloa. 3DS kokemuksia kirjoittelen sitten myöhemmin.

Eiköhän näillä peleillä pärjää pitkälle syksyyn. :) Ainiin, Pokemon X tuli myös ostettua. Mun ensimmäinen Pokemon pelini.

INSOMNIUM - SHADOWS OF THE DYING SUN

Insomnium julkaisi vähän aikaa sitten uuden Shadows Of The Dying Sun levynsä. Olen aina pitänyt Insomniumin tavasta yhdistää kauniita melodioita death metalliin. Näin bändi on luonut omanlaisensa soundin ja heti levyn aloittavasta The Primeval Darkista kuulee mistä bändistä on kyse.

Levyllä käytetään tällä kertaa edellistä levyä enemmän Ville Frimanin puhtaita lauluja, jotka sopivat levyn tunnelmaan hyvin. Kappaleissa on mukavasti vaihtelua. Löytyy tunnelmallisempaa ja herkempää kappaletta kuten Lose To Night sekä vastapainoksi tiukempaa mättöä, kuten Black Heart Rebellion ja Ephemeral. Hienoa, että bändi tuo musiikkiinsa uusia elementtejä, mutta pitää silti oman tunnistettavan tyylinsä tallessa.

Kokonaisuutena levy on ehdottomasti Insomniumin uran vahvin ja paras levytys. Äänimaailmakin on edellistä One For Sorrow levyä parempi. Edellisessä oli jotenkin tunkkainen soundi ja laulut oli miksattu aika hiljaisiksi. Shadows Of The Dying Sun levyllä kaikki on taas paremmin ja levyä on ilo kuunnella.

Arvosana: 9