Insomnium julkaisi vähän aikaa sitten uuden Shadows Of The Dying Sun levynsä. Olen aina pitänyt Insomniumin tavasta yhdistää kauniita melodioita death metalliin. Näin bändi on luonut omanlaisensa soundin ja heti levyn aloittavasta The Primeval Darkista kuulee mistä bändistä on kyse.
Levyllä käytetään tällä kertaa edellistä levyä enemmän Ville Frimanin puhtaita lauluja, jotka sopivat levyn tunnelmaan hyvin. Kappaleissa on mukavasti vaihtelua. Löytyy tunnelmallisempaa ja herkempää kappaletta kuten Lose To Night sekä vastapainoksi tiukempaa mättöä, kuten Black Heart Rebellion ja Ephemeral. Hienoa, että bändi tuo musiikkiinsa uusia elementtejä, mutta pitää silti oman tunnistettavan tyylinsä tallessa.
Kokonaisuutena levy on ehdottomasti Insomniumin uran vahvin ja paras levytys. Äänimaailmakin on edellistä One For Sorrow levyä parempi. Edellisessä oli jotenkin tunkkainen soundi ja laulut oli miksattu aika hiljaisiksi. Shadows Of The Dying Sun levyllä kaikki on taas paremmin ja levyä on ilo kuunnella.
Arvosana: 9
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti